Siinä mopatessa peräkammaria ja toista huonetta, missä mummu ja pappa aikoinaan nukkuivat, jo haaveilin, että tuohon sopisi senkki ja tuohon mahtuisi hyvin piironki. Töpselikin oli oikealla kohdalla, niin kaunista valoa kammariin saisi tunnelmallisella pöytälampulla. Senkin päälle sopisi mainiosti, värienkin puolesta, iso hevostaulu, joka on yksi aarteistani. Ystävältä saan lainaan ja "hoitoon" ison vanhanaikaisen vaatekaapin. Sille katsottiinkin jo eilen paikka. Nythän meillä ei olekaan siellä mitään muita huonekaluja vielä kuin ne, jotka siellä oli kun kuukausi sitten Mummulan Kesä alkoi.
Remontti on jonkin verran kesken, mutta ei se meitä haittaa. Niitä voi sitten nikkaroida ja sutia kun sellainen hetki tulee.
Kun siivoukset oli tehty, niin kello oli melkein kuusi illalla. Pakko oli lähteä kaupunkiin, kun sitä pesukonettakaan ei vielä ole Mummulassa ja aamulla pitää olla aikaisin työpöydän ääressä. No, tiistaina takaisin. Ehkä tämän kestää.
Mummu oli kädentaitaja parhaasta päästä niin kauan kuin hän vaan näki tehdä käsitöitä. Minullakin on mummun tekemä virkattu päiväpeite, jonka muistaakseni sain yliopplaslahjaksi. Lisäksi äidiltäni olen saanut mummun kirjomia liinoja, joita ei oikein raaski edes käyttää. Sukkia ja lapasia oli pukinkontissa joka joulu.
Lisäksi kangaspuissa mummu on tehnyt ihastuttavan vihreän hartiahuivin. Se on myös minulla ja lämmittää tarvittaessa myös nykyään.
Tässä yksi mummun malleista. Virkattu pannunlappu. Parikin sellaista koristaa nyt tuvan seinää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti