Vanha kuva

Vanha kuva

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Hämäränhyssyä joulufiiliksissä

Kaverini Kaarina kommentoi tänään seinälläni olevaa kuvaa, että "hämäränhyssy on ihanaa". Ja niinhän se on. Viikonlopun olen fiilistellyt tulevaa joulua Mummulassa, hämäränhyssyssä aamusta iltaan.

Viimeksihän aattoiltaa olen viettänyt Mummulassa v.1963, kun äiti oli "hakemassa" veljeäni laitokselta. Isän ja Merjan kanssa oltiin mummulassa. Tuvan nurkassa olevassa kuusessa oli oikeat kynttilät ja kuusenkoristekarkit kauniissa kiiltavissä papereissaan. Joulupukkikin kävi. Silloin joulussa oli monta jännittävää asiaa. Ehkä tänä jouluna saan takaisin sen saman tunteen, mikä silloin lapsena oli.



Eilen lämmitin saunan. Miten sekin tuntuu jotenkin niin mukavalta täällä Mummulassa. Voi mennä välillä vilvoittelemaan ulos ja ihailla samalla pihan kynttilöitä, valopilkkuja pimeydessä. Jotain ihanaa tunnelmaa
siinä vaan on. Joulusauna onkin tänä vuonna kynttilälyhtyjen valossa, niin ajattelin. Muutenkin täällä on todella hienoa koristaa myös piha joulunviettoon, ihan edes pikkuisen lunta kyllä tarvittaisiin.

Äiti kävi tänään lounaalla ja toi maistiaiseksi Kukkolan kristalli-piparkakkuja. Ne on kyllä tosi hyviä. Itse olen harjoitellut leivinuunin lämmittämistä nyt parina päivänä ja tänään suunniteltiin myös, että leivotaan jouluksi karjalanpiirakat leivinuunissa. Ja tokihan me yritetään siellä muutakin jouluruokaa valmistaa.




Tupa saa jouluksi uutta (lue:vanhaa) sisustusta kun ostettiin kierrätyksestä tänne sellainen puusohva, jossa voi ottaa päivänokosten lisäksi myöskin ihan kunnon yöunet. Toivon, että jouluun mennessä pääsen eroon myöstä tästä nykyisestä keittiönpöydästä ja tuoleista ja saan vihdoin kaikki vanhat, eriparia olevat tuolini pöydän ympärille. Tuolla vinttikomerossa oli joku vanha kapeahko ovi. Voisikohan siitä tehdä pöydän? Muuten: koska luulen olevani ihminen, jolla on peukalo keskellä kämmentä enkä osaa oikein mitään kädentaitoja, niin täällä niitä alan kuitenkin opettelemaan. Aloitan maalamisesta. Mutta opettelen myös käyttämään akkuporakonetta (vai mikään se on, millä voi ruuvata seinään kiinni jotain) ja ehkä yritän tehdä itse myös jonkinlaisen puisen kukkalaatikon. Suurin urakkani ensi kesänä on ehkä tuo Mummulan ulko-ovi. Siitä pitää vanhat maalit poistaa, se pitää hioa ja paklata ja laittaa sen jälkeen uusi maali. Odotan siis joulun lisäksi jo ensikesääkin. Loppuelämänkaverin kanssa ollaan suunniteltu myös jonkinlaista kaunista puuterassia tuohon sisäänkäynnin yhteyteen.

Ennen kesää kuitenkin tulee ihana, odotettu joulu. Täällä mummulan hämärissä vietetään rauhallinen ja tunnelmallinen joulu, mutta siitä sitten lisää seuraavissa kirjoituksissa.


Yksi toive olisi ylitse muiden. Jos lunta tulee, niin pääsisi vielä rekiajelulle. Tietääkö Tiina Puntarista onko täälläpäin sellainen mahdollisuus tarjolla?






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti